objektiivityypit

sunnuntai 12. marraskuuta 2017
Mä yritän selittää tässä postauksessa mahdollisimman selkeästi erilaisista objektiivityypeistä. Mä pyrin tekemään tästä postauksesta mahdollisimman yksinkertaisen ja helppolukuisen myös niille, jotka eivät tiedä objektiiveista kovin paljoa. Tämä teksti on kirjoitettu täysin amatööripohjalta muutamia lähteitä käyttäen, joten mä en väitä että kaikki tiedot olisi täysin oikein. Eli jos te huomaatte tekstissä joitakin virheitä, mulle saa tulla kertomaan kommenteissa. Muutenkin kaikki kysymykset ja mielipiteet on tervetulleita!

Monissa objektiiveissa on esimerkiksi kuvanvakain ja tarkennusmoottori. Niiden lisäksi objektiivien ostossa kannattaa huomioida yhteensopivuus kameran kanssa ja muutamat muut asiat. Mä en kuitenkaan aio avata niitä täällä sen enempää, koska tämän postauksen aihe ei käsittele niitä. (täällä hyvä postaus objektiivien ominaisuuksista) Aukko ja polttoväli ovat kuitenkin niin olellinen osa objektiivia, että mun on pakko selittää niistä edes vähän.

Mm, eli polttoväli kertoo käytännössä sen, kuinka laaja tai kuinka paljon kuva suurenee kuvaajan pysyessä paikoillaan. Pieni luku, (esimerkiksi 10, on jo hyvin laajakulmainen kuva) tarkoittaa laajaa kuvaa ja suuri (esimerkiksi 300mm) sitä, että kaukana oleva kohde näkyy suurena kuvassa.
Aukko vaikuttaa kuvan valotukseen ja syväterävyyteen. Jos aukko on suuri, eli sen f luku on pieni, (tiedän, vaikuttaa monimutkaiselta) kuvaan pääsee enemmän valoa. Siksi pimeässä kannattaakin käyttää mahdollisimman suurta aukkoa, jotta kaikki valo saadaan hyödynnettyä. Suurella aukolla kuvassa on myös pieni syävterävyys. Se tarkoittaa, että vain pieni osa kuvasta on tarkkana. Kun aukko onkin pieni, (f luku on suuri) kuvaan pääsee vähemmän valoa. Silloin myös syväterävyys kasvaa ja kuva on tarkempi suuremmalta alueelta.

syksy14
syksy13

teleobjektiivi
teleobjektiiveissa on yleensä pitkä polttoväli, jolloin niillä pääsee lähelle kaukanakin olevia kohteita liikkumatta itse ollenkaan. Sen takia teleobjektiiveilla kuvataan usein esimerkiksi lintuja, muita eläimiä, urheilua, tapahtumia ja kaikkea muuta kaukana olevaa.
Teleobjektiiveiksi luokitellaan kaikki yli 55mm:n objektiivit. Yleisimmät polttovälit teleobjektiiveissa ovat 70:n ja 300:n mm välillä, mutta polttoväli voi olla myös yli 1000mm. Teleobjektiiveissa pointti onkin juuri polttovälissä, koska se tekee objektiivista telen.

Pitkällä polttovälillä kuvatessa kannattaa huomioida monet asiat. Yli 600mm objektiiveilla kuvatessa lämpöväreily voi vaikuttaa linsseihin niin, että kuvista tulee epäteräviä. Lisäksi mitä pidemmällä polttovälillä kuvataan, sitä helpommin kuvassa näkyy pienikin tärinä. Siksi objektiivissa on hyvä olla kuvanvakain, ja kuvatessa suljinajan (kuinka nopeasti kuva otetaan ja kuinka kauan kennolle pääsee valoa) kannattaa olla mahdollisimman lyhyt.
Polttovälin pidentyessä myös terävyysalue lyhenee, eli taustasta tulee sumea pienelläkin (eli suuri f luku) aukolla. Teleobjektiiveilla mittasuhteet litistyvät, joka tarkoittaa että todellisuudessa toisistaan kauempana olevat kohteet näyttävät olevan lähempänä kuvassa. Vastaavasti laajakulmaobjektiiveissa mittasuhteet laajenevat.

Suuren aukon teettäminen maksaa sitä enemmän, mitä pidempi polttoväli objektiivissa on. Siksi lähtökohtaisesti vain kalleissa teleobjektiiveissa on suuri aukko. 400mm asti suurin aukko voi olla f2.8 ja 500-600mm f4.0 Jos objektiivissa on suuri aukko, se on myös painavampi ja suurikokoisempi kuin suurimmillaan pienempään aukkoon yltävä objektiivi. Sen raahaaminen mukana on luonnollisesti työläämpää, ja kuvattaessa jalustan käyttäminen on ihan hyvä idea.

Teleobjektiiveja, kuten muitakin objektiiveija on kahdenlaisia: (tämä sama kappale pätee muihinkin objektiiveihin, mutta mä en nää järkeä kirjoittaa samaa tekstiä joka objektiivin kohdalle) kiinteä- ja zoom-polttovälisiä. Kiinteässä polttoväli pysyy yhtenä ja samana, (esim. 300mm) eli sitä ei pysty zoomaamalla vaihtamaan, kuten zoom objektiivissa. (esim. 70-300mm) Sana zoom ei siis tarkoita samaa kuin tele, kuten minä joskus luulin. Se kertoo, että polttoväliä voi muuttaa, eikä sitä että polttoväli on pitkä.
Kiinteäpolttovälisten objektiivien kuvat ovat terävempiä. Ne ovat usein myös halvempia kuin zoomobjektiivit, jos aukko ja muut ominaisuudet ovat samoja.
zoomobjektiiveissa polttoväliä voi muuttaa, jolloin eri kohteiden kuvaamiseen ei tarvitse niin montaa objektiivia. Kuvauskohteiden määrä ei siis rajaudu jyrkästi. Esimerkiksi eläinten kuvaamisessa on myös paljon helpompaa muuttaa polttoväliä zoomaamalla, kuin vaihtamalla itse paikkaa. Itse ostaisin telezoomobjektiivin, enkä kiinteäpolttovälistä. Mä uskon että zoom -ominaisuudesta on hyötyä kaikessa kuvaamisessa mihin minä sitä käyttäisin. Se olisi mulle parempi.

syksy16
syksy17

makro-objektiivi
Makro-objektiiveilla saadaan hyvin yksityiskohtaisia kuvia pienistäkin asioista. Makrokuvia voi ottaa esimerkiksi luonnosta, vaikkapa hyönteisistä tai kasveista sekä ihan mistä tahansa pienistä esineistä (tuotekuvaus).  Makrokuvauksessa suurennussuhde on 1:1, eli kuvattava kohde on saman kokoinen kameran sisällä olevalla kennolla kuin oikeasti. Makro objektiiveiksi lasketaan myös 1:2 suurennussuhteen kuvat, mutta silloin esimerkiksi 10mm kohde on kennolla vain 5mm eli puolet pienempi. Silloin kuvaa ei siis saa tarkennettua yhtä suureksi kuin 1:1 suurennussuhteen kuva, jos kaikki muut arvot ovat samoja.
 Suurennussuhde ei ole ainoa asia, joka määrittelee kuinka suureksi kuva saadaan. Polttoväli, kuvakennon koko, ja lähin tarkennusetäisyys (joka ilmaisee, kuinka läheltä kohdetta voidaan kuvata, niin että kuva pysyy tarkkana) vaikuttavat kaikki siihen. 1:4 suurennossuhteen kameralla/objektiivilla voi siis saada yksityiskohtaisia kuvia, vaikka kamera/objektiivi ei varsinaisesti ole makro.

Makro objektiivit ovat lähes poikkeuksetta kiinteäpolttovälisiä. Makro objektiiveissa polttovälit ovat 28-180mm:n välillä. Lyhemmän polttovälin objektiiviit ovat halvempia, pienempiä ja niiden syväterävyysalue on suurempi. Pidemmällä polttovälillä kuvaaminen voi olla helpompaa, koska esimerkiksi pienten hyönteisten kuten perhosten kuvaaminen kovin läheltä voi mennä haastavaksi.
Zoomobjektiivit eivät voi olla aitoja makroja, mutta joissakin sellaisissa on makrotila. Se mahdollistaa tarkentamisen lähemmäs kuin normaalitilassa, mutta jokaisessa objektiivissa lyhimmät polttovälit eivät ole käytössä makrotilan kanssa samaan aikaan. Zoomobjektiivien makrotiloja kannattaa ehdottomasti hyödyntää, sillä niilläkin saa melko yksityiskohtaisia kuvia.

Makro-objektiiveissa syväterävyysalue on lyhyt, eli vain pienenpieni osa kuvasta on tarkka. Esimerkiksi mehiläisestä vain pää saattaa olla terävä, jos aukko on pieni. (suuri f- luku) Kun kuvatessa halutaan, että syväterävyysalue on pidempi, kannattaa f-lukua nostaa mahdollisimman suureksi. Silloin kuvaan pääsee myös vähemmän valoa, joten jonkun valaisimen käyttö ja ISO arvon nosto on järkevää.

syksy8
syksy11

Laajakulmaobjektiivi
Laajakulmaobjektiivit on nimensä mukaisesti objektiiveja, joiden kuva-ala on laaja. Laajakulmaobjektiiveiksi määritellään alle 40mm (kinokennolla, ks. seuraava kappale) olevat objektiivti ja superlaajakulmaisiksi alle 17mm. Laajakulmaobjektiiveilla voidaan kuvata vaikkapa maisemia, tähtiä ja kaupunkia. Ne sopivat myös tilanteisiin, joissa pitää saada kuva suuresta ihmisjoukosta sisällä.
 Muodot saattavat väärisyä erityisesti läheltä kuvatessa ja kun kohteet ovat eri etäisyyksillä kamerasta. Osa hyvin laajakulmaisista objektiiveista saattavat pyöristää reunoja, mutta sitä ei ilmene kaikissa objektiiveissa. Siksi kannattaa suosia objektiiveja, joissa pyöristymistä ei itapahdu ja hankkia erillinen kalansilmäobjektiivi pyöristyneitä kuvia varten.

Kameroissa on sisällä kenno, johon kuva muodostuu. Sen valmistaminen maksaa, joten vain kalleimmissa, ammattitason tai korkean harrastetason kameroissa on täysikokoinen kinokenno. Mitä pienempi kenno on, sitä enemmän kuvasta ikään kuin rajautuu pois. Se, kuinka paljon kuva pienenee ilmoitetaan rajauskertoimen avulla. rajauskertoin 1 on  kinokennon kerroin. APS-C (yleinen kenno järjestelmäkameroissa) kennoissa rajauskerroin on 1.5. Se tarkoittaa, että objektiivissa ilmoitettu polttoväli kerrotaan 1.5:llä jolloin saadaan polttoväli, joka vastaa polttoväliä kinokennolla. Esimerkiksi 50mm objektiivi on (50x1.5) 75mm kinokennolla. Samalla tavalla pieni polttoväli kasvaa laajakulmaobjektiiveissa, kun ne muutetaan kinovastaaviksi. Laajakulmainen 20mm polttovälin objektiivin muuttuessa 30mm polttoväliin, se ei olekkaan enää niin laajakulmainen. Suurella rajauskertoimella laajakulmaisen objektiivin hankkiminen voi olla siis kallista: mitä laajakulmaisempi objektiivi on, sitä enemmän se maksaa.

syksy4
syksy18

Normaali- ja kittiobjektiivi
Normaaliobjektiivien polttoväli on noin 25 ja 100mm välillä. Suurin osa tyypillisistä kuvista otetaankin juuri näillä pituuksilla. Normaaliobjektiivit ovat hyviä yleiskäyttöön ja esimerkiksi erilaisiin tuotekuviin. 50 mm objektiivit soveltuvat erittäin hyvin myös muotokuvakseen, sillä ihmisen näkemä persvektiivi on myös 50mm. Näin objektiivit eivät vääristä mittasuhteita ollenkaan.
Normaaliobjektiivit ovat kiinteäpolttovälisiä, joten niiden piirto on hyvä. Kiinteästä polttovälistä johtuen normaaliobjektiiveissa on hyvä valovoima. (esim. f 1.4 ja 1.8) Lisäksi niitä saa myös melko halvalla.

Kittiobjektiivit ovat objektiiveja, jotka tulevat lähes aina kameran mukana. Niiden aukko on yleensä 3.5 ja 5.6 välillä. Aukko saattaa olla juurikin 3.5-5.6, joka tarkoittaa, että aukko on suurimmillaan 3.5 polttovälin lyhimmässä päässä (esim 18mm) ja 5.6 pidemmässä (esim. 55mm). Se ei siis pysy kokoajan samana, vaan suurin mahdollinen aukko vaihtelee polttovälin mukaan.
Polttoväli on usein 18 ja 105 mm:n välillä. Kittiobjektiivit ovat zoom-objektiiveja ja kuvanlaatu heikkeneekin sitä enemmän mitä suurempi polttovälin vaihtelu on. Kittiobjektiiveissa kuvanlaatu ei siis ole mitään priimaluokkaa, vaikka monet niistä ihan käypä objektiiveja ovatkin. Kittiobjektiivit soveltuvat todella monenlaiseen kuvaukseen: maisemista muotokuviin ja sieltä vielä vähän yksityiskohtaisempiin luontokuviin. Tän blogin kuvista suurin osa onkin otettu ihan vain kittiobjektiivilla ja mä oon pärjännyt sillä tähän asti ihan hyvin. Jossakin vaiheessa on kuitenkin hyvä ostaa sen rinnalle jokin toinen objektiivi.

lähteet:
http://www.mikkosaari.fi/makrokuvaus/ katsottu 10.11.2017
Flyktman, Reima. 2015. Suuri digikuvaajan kirja. Helsinki: Readme.fi

4 kommenttia:

  1. Vau, olipas tää huippu postaus! Ihanan kattava ja tosi selkeesti kerroit kaiken :)

    VastaaPoista
  2. Tosi kiva, että teit tälläisen postauksen. Selitit kaiken tosi selkeästi ja uskon tästä olevan varmasti hyötyä monelle. + Että ihan älyttömän ihania kuvia oot saanut <3

    vinuski.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kiva että muutkin on samaa mieltä selkeydestä, koska siihen mä pyrinkin :)

      Poista